Pulsar lämpökamerat

Kirjoittama artikkeli Leo GrönlundLeo Grönlund
PULSAR on maailman johtava lämpökuvauslaitteiden valmistaja, joka luo alalle uusia trendejä ja kehittää uusia teknisiä ratkaisuja luontoharrastajille ja luontokuvaajille. Olemme ylpeitä voidessamme kantaa Made in Europe -lippuamme.
.
Pulsar käyttäjäkokemuksia:
Ammattivalokuvaaja ja lintukuvaukseen erikoistuneen luontokuvaajan Mia Surakan näkemyksiä Pulsar Merger lämpökamerakiikarista:
.
Riekkoja etsimässä Sallan Naruskassa
Lämpökiikarit luontokuvaajan apuvälineenä
Riekko on mestarimaastoutuja. Valkoinen höyhenpuku ei hangesta erotu, ja ainoastaan liike, josta siitäkin on näkyvissä yleensä vain mustien silmien ja nokan pienet pisteet, voi paljastaa riekon olinpaikan. Riekko on kuitenkin erittäin kuvauksellinen lintu, joten aina lapissa käydessäni yritän löytää niitä kuvattavaksi. Tästä onkin vuosien varrella tullut jo melkoinen vitsi: Mian riekonetsintäreissut, jotka kerta toisensa jälkeen ovat päättyneet turhautuneen lintukuvaajan kotiinpaluuseen ilman kuvan kuvaa näistä kauniista linnuista

Nyt asiat ovat onneksi muuttuneet. Minulla on ollut käytössäni Pursarin MERGER LRF XP50 lämpökamera, jonka kanssa riekkojen etsinnästä on tullut selvästi tuloksellisempaa.
.
Tiedossani on vuosien jälkien seurannan perusteella alueita, joilla tiedän riekkoja olevan, ja nyt lämpökiikareiden avulla olen niitä onnistunut myös löytämään. Hyvä juttu on myös se, että lämpökameralla linnut voi nähdä jo hyvin kaukaa, joten ne havaitessani nousen autosta, ja varovasti lähestyn niitä camovaatteissani.
Käytän kuvatessani 600 mm objektiivia, jolla pystyn valokuvaamaan riekkoja vähän etäämpää, jolloin ne eivät häiriinny minusta.
.
Pulsar käyttäjäkokemuksia: Tuomas Heinonen

LÄMPÖKAMERA PALJASTAA USVAISELLA PELLOLLA “PIILOTTELEVAT” HIRVET

Teksti ja kuvat: Tuomas Heinonen, luontokuvaaja, www.tuomasheinonen.com Instagram: @tuomasheinonenphotography 

Olen alkukesän kokeillut lämpökameraa useissa eri yhteyksissä, mutta eniten tuntuu, että siitä on ollut hyötyä varmistaakseen ettei alueella ole lämpöjälkiä.

Nyt hirvikauden, ei metsästyksen vaan luontokuvauksen osalta löysin lämpökameralle aivan uuden käyttöympäristön nimittäin kesäyöt usvan kera.

Usvaiset ja valoisat kesäyöt

Nykypäivän kehittynyt kameratekniikka valovoimaisine objektiiveineen mahdollistaa kuvaustyöskentelyn tietyissä olosuhteissa keskikesällä lähes läpi yön. Nyt olin liikkeellä usvaisena yönä tunteja ennen auringonnousua.

Tutkin alueen usvaisia peltoja pimeässä ja sain lämpökameran avulla nopeasti varman tilannekuvan jokaisesta pellosta. Osa pelloista oli niin sakeassa usvassa ettei voinut olla varma muutoin onko usvan keskellä ruokailevia eläimiä. Tämä taas on tärkeää tietoa, koska tästä muodostuu tilannekuva, mistä muodostetaan seuraavien tuntien kuvaussuunnitelma.

Aiemmin tämä on ollut vaikeampaa, mutta lämpökamera käytössä näissä olosuhteissa huomattavasti helpompaa.

Kuvassa kahden ylimmän kuvan yhdistelmä eli mitä digikamera näkee ja mitä lämpökamera näkee.

Toivoin, että hirvi tulisi metsästä usvaiselle pellolle kaunista taivasta vasten. Aloin sommittelemaan kuvaa 70-200mm:lla, millainen rajaus ja varmistelin valotusta. Pari kertaa vilkaisin vielä lämpökameralla metsään ennen kuin hirven siluetti tuli metsästä ulos.

Otin hirvestä suunnittelemani kuvat, mutta harmikseni hirvi ei lähtenyt ylittämään peltoa vaan poistui kauemmas, jonnekin sinne minne emä ja vasat olivat usvaan kadonneet.

Hieno tilanne, monta hyvää sommittelua nopeasti talteen!

-Teksti ja kuvat: Tuomas Heinonen, luontokuvaaja,

.

Jätä kommentti

Huomaa, että kommentit on hyväksyttävä ennen niiden julkaisemista

Takaisin kohteeseen Luontoblogi

TUTUSTU MYÖS